Provided by:
manpages-fi_0.2-2_all 
NIMI
ls, dir, vdir - Listaa hakemiston sisällön
YLEISKATSAUS
ls [-abcdfgiklmnpqrstuxABCFGLNQRSUX1] [-w cols] [-T cols] [-I pattern]
[--all] [--escape] [--directory] [--inode] [--kilobytes] [--numeric-
uid-gid] [--no-group] [--hide-control-chars] [--reverse] [--size]
[--width=cols] [--tabsize=cols] [--almost-all] [--ignore-backups]
[--classify] [--file-type] [--full-time] [--ignore=pattern]
[--dereference] [--literal] [--quote-name] [--recursive]
[--sort={none,time,size,extension}]
[--format={long,verbose,commas,across,vertical,single-column}]
[--time={atime,access,use,ctime,status}] [--help] [--version]
[--color[={yes,no,tty}]] [--colour[={yes,no,tty}]] [tiedostonimi...]
KUVAUS
Tätä dokumentaatiota ei enää ylläpidetä, joten se voi olla virheellinen
ja keskeneräinen. Nykyään luotettava lähdedokumentaatio on Texinfo.
Tämä ohjekirjan sivu dokumentoi ohjelman ls GNU-versiota. dir ja vdir
ovat ls-ohjelman versioita erilaisella tulostusformaatilla. Nämä
ohjelmat listaavat jokaisen annetun tiedosto- tai hakemistonimen.
Hakemiston sisältö järjestetään aakkosjärjestykseen. ls listaa
tiedostot sarakkeissa, järjestettynä vaakasuoraan, jos vakiona
tulostetaan päätteelle; muuten ne listataan yksi per rivi. dir listaa
tiedostot oletuksena sarakkeissa, pystysuorassa järjestettynä. vdir
listaa tiedostot oletuksena pitkässä formaatissa.
OPTIOT
-a, --all
Listaa kaikki tiedostot hakemistoissa, mukaanlukien kaikki
tiedostot, jotka alkavat ‘.’-merkillä.
-b, --escape
Näytä tiedostonimien tavalliset merkit normaalisti ja
erikoismerkit C-kielen tapaan oktaaliesitysmuodossa.
-c, --time=ctime, --time=status
Järjestä hakemiston sisältö käyttäen tiedoston tilanvaihtoaikaa
muutosajan sijaan. Jos käytetään pitkää listausformaattia,
tulosta tilanvaihtoaika muutosajan sijaan.
-d, --directory
Listaa hakemistot, kuten muutkin tiedostot eikä niiden sisältöä.
-f Älä järjestä hakemiston sisältöä. Listaa ne siinä
järjestyksessä, missä ne ovat levyllä. Sama kuin optiot -a ja
-U sekä optiot -l, -s ja -t pois päältä.
--full-time
Listaa ajat kokonaisina eikä käyttäen normaaleja lyhenteitä.
-g Ei huomioida, mukana Unix-yhteensopivuussyistä.
-i, --inode
Tulosta tiedoston i-noodin numero ennen tiedostonimeä.
-k, --kilobytes
Jos tiedostojen koot tulostetaan, ne tulostetaan kilotavuina.
Tämä kumoaa ympäristomuuttujan POSIXLY_CORRECT.
-l, --format=long, --format=verbose
Jokaisen tiedoston nimen lisäksi tulosta tiedoston tyyppi,
oikeudet, linkkien määrät, omistajan nimi, ryhmän nimi, koko
tavuina ja aikaleima (muutosaika ellei muita aikoja ole
valittu). Tiedostoille, jotka ovat enemmän kuin 6 kuukautta
vanhoja tai yli tunnin tulevaisuudessa, aikaleima sisältää
vuoden, päivänajan sijaan.
-m, --format=commas
Listaa tiedostot vaakasuorassa, niin monta kuin mahtuu riville,
eroteltuna pilkuilla.
-n, --numeric-uid-gid
Listaa numeeriset UID- ja GID-arvot nimien sijasta.
-p Lisää tiedoston tyypin ilmaiseva kirjain jokaiseen
tiedostonimeen.
-q, --hide-control-chars
Tulosta kysymysmerkit tiedostonimissä erikoismerkkien sijasta.
-r, --reverse
Järjestä hakemiston sisältö käänteisessä järjestyksessä.
-s, --size
Tulosta jokaisen tiedoston koko kilotavun lohkoissa
tiedostonimen vasemmalla puolella. Jos ympäristömuuttujaa
POSIXLY_CORRECT käytetään, näytetään koot 512 tavun lohkoissa.
-t, --sort=time
Järjestä hakemiston sisältö aikamerkin mukaan aakkosjärjestyksen
sijaan, uusimmat tiedostot listattuna ensin.
-u, --time=atime, --time=access, --time=use
Järjestä hakemiston sisältö käyttäen tiedostojen viimeistä
käyttöaikaa muutosajan sijaan. Jos pitkää tiedostolistausta on
käytetty, tulosta viimeisin käyttöaika muutosajan sijaan.
-x, --format=across, --format=horizontal
Listaa tiedostot sarakkeissa, järjestetty vaakasuoraan.
-A, --almost-all
Listaa kaikki tiedostot hakemistoina, paitsi ‘.’ ja ‘..’.
-B, --ignore-backups
Älä listaa tiedostoja, jotka päättyvät ‘~’, ellei niitä ole
annettu komentoriviltä.
-C, --format=vertical
Listaa tiedostot sarakkeissa, järjestetty pystysuorassa.
-F, --classify
Lisää tiedoston tyypin ilmaiseva kirjain tiedoston nimeen.
Normaaleille tiedostoille, jotka ovat ajettavia, lisää ‘*’.
Tiedostotyypin merkit ovat ‘/’ hakemistoille, ‘@’ symbolisille
linkeille, ‘|’ FIFO:ille, ‘=’ socket-tiedostoille eikä mitään
normaaleille tiedostoille.
-G, --no-group
Älä näytä ryhmän informaatiota, kun käytetään pitkää formaattia
hakemistolistauksessa.
-L, --dereference
Listaa symboolisten linkkien osoittamat tiedostot linkin
sisällön sijaan.
-N, --literal
Näytä erikoismerkit tiedostonimissä.
-Q, --quote-name
Listaa tiedostonimet lainausmerkeissä ja erikoismerkit kuten C-
kielessä.
-R, --recursive
Listaa kaikkien hakemistojen sisältö rekursiivisesti.
-S, --sort=size
Järjestä hakemiston sisältö tiedoston koon mukaan
aakkosjärjestyksen sijaan, suurin tiedosto listattuna ensin.
-U, --sort=none
Älä järjestä hakemiston sisältöä; listaa ne siinä
järjestyksessä, missä ne ovat levyllä. Tämä optio ei ole -f
koska Unixin ls -f -optio laittaa myös päälle -a :n ja pois
päältä optiot -l , -s ja -t. On turhaa ja rumaa liittää
toisiinsa liittymättömät asiat yhteen optioon. Koska tämä optio
ei tee sitä, sillä on eri nimi.
-X, --sort=extension
Järjestä hakemiston sisältö aakkosjärjestykseen tiedoston
päätteen mukaan (merkit viimeisen ‘.’-merkin jälkeen). Tiedostot
ilman päätettä listataan ensin.
-1, --format=single-column
Listaa yksi tiedosto riviä kohden.
-w, --width cols
Oleta, että ruutu on cols merkkiä leveä. Oletus otetaan
pääteajurista, jos mahdollista, muuten ympäristömuuttujasta
COLUMNS , jos se on asetettu, muuten oletus on 80.
-T, --tabsize cols
Aseta sarkainväliksi cols merkkiä. Oletus on 8.
-I, --ignore kuvio
Älä listaa tiedostoja, joiden nimet täsmäävät kuvio:on, ellei
niitä ole annettu komentoriviltä. Kuten komentotulkissa, merkki
‘.’ tiedostonimen alussa estää sen sopimisen kuvioon kuvio.
--color, --colour, --color=yes, --colour=yes
Listaa tiedostojen nimet värillisinä tiedoston tyypin mukaan.
Katso TIEDOSTOJEN VÄRIT alla.
--color=tty, --colour=tty
Sama kuin --color, mutta vain jos vakiotuloste on pääte. Tämä on
erittäin kätevä shell-skripteille ja käskyaliaksille etenkin,
jos lukuohjelmasi ei tue väriohjauskoodeja.
--color=no, --colour=no
Värit pois päältä. Tämä on oletusarvo. Mahdollisuus kumota
edellinen värioptio.
--help Tulosta ohje vakiotulosteeseen ja lopeta onnistuneesti.
--version
Tulosta versioinformaatio vakiotulosteeseen ja lopeta
onnistuneesti.
TIEDOSTOJEN VÄRIT
Kun käytetään --color -optiota, tämä ls -versio värittää tiedostonimet
tiedoston nimen ja tyypin mukaan. Oletuksena väritys tapahtuu vain
tyypin perusteella ja koodit, joita käytetään, ovat ISO 6429 (ANSI)
-yhteensopivia.
Voit kumota oletusvärit määrittelemällä ympäristömuuttujan LS_COLORS
(tai LS_COLOURS). Tämän muuttujan formaatti muistuttaa termcap(5)
-tiedostoformaattia. Se on kaksoispisteillä eroteltu lista arvoista
muotoa "xx=string", missä "xx" on kaksikirjaiminen muuttujan nimi.
Muuttujat ja niiden oletukset ovat:
no 0 Normaali teksti (ei-tiedostonimi)
fi 0 Normaali tiedosto
di 32 Hakemisto
ln 36 Symbolinen linkki
pi 31 Nimetty putki (FIFO)
so 33 Socket
bd 44;37 Lohkolaite
cd 44;37 Merkkilaite
ex 35 Ajettava tiedosto
mi (tyhjä) Puuttuva tiedosto (oletuksena fi)
or (tyhjä) Roikkuva symbolinen linkki (oletuksena ln)
lc \e[ Vasen koodi
rc m Oikea koodi
ec (tyhjä) Lopetus koodi (korvaa lc+no+rc)
Sinun tarvitsee muuttaa vain ne muuttujat, joita haluat muuttaa
oletuksesta.
Tiedostonimien värit voidaan määrittää myös tiedostopäätteen mukaan.
Tämä on määritetty LS_COLORS-muuttujassa käyttämällä syntaksia
"*ext=string". Esimerkiksi käyttämällä ISO 6429 -koodeja,
värittääksesi kaikki C-kielen lähdekooditiedostot sinisiksi,
määrittäisit "*.c=34". Tämä värittäisi kaikki tiedostot päätteellä .c
siniseksi (34).
Ohjausmerkit voidaan kirjoittaa joko C-tyyliin \-merkillä suojattuna
tai stty-tyylisenä -merkintänä. C-tyylisessä merkinnässä käytetään \e
Escapelle, \_ normaalille välilyönnille ja \? poistonäppäimelle.
Lisäksi \ suojausmerkkiä voidaan käyttää kumoamaan merkkien \, ^, : ja
= normaali tulkinta.
Jokainen tietue kirjoitetaan <lc> <värikoodi> <rc> <tiedostonimi> <ec>.
Jos <ec>-koodi on määrittämätön, sarjaa <lc> <no> <rc> käytetään sen
sijaan. Tämä on yleensäkin kätevämpi käyttää, mutta vähemmän yleinen.
Vasen, oikea ja lopetuskoodi on annettu, joten sinun ei tarvitse
kirjoittaa yleisiä osia uudestaan ja tukea outoja päätteitä. Sinun ei
yleensäkään tarvitse vaihtaa niitä ollenkaan paitsi, jos päätteesi
käyttää muuta kuin ISO 6429 -värikoodeja.
Jos päätteesi käyttää ISO 6429 -värikoodeja, voit koota tyyppikoodit
(kaikki muut paitsi lc, rc, ja ec koodit) numeerisista komennoista
eroteltuna puolipisteillä. Yleisimmät komennot ovat:
0 palauttaaksesi oletusvärin
1 kirkkaammille väreille
4 alleviivatulle tekstille
5 vilkkuvalle tekstille
30 mustalle etuvärille
31 punaiselle etuvärille
32 vihreälle etuvärille
33 keltaiselle (tai ruskealle) etuvärille
34 siniselle etuvärille
35 violetille etuvärille
36 turkoosille etuvärille
37 valkoiselle (tai harmaalle) etuvärille
40 mustalle taustavärille
41 punaiselle taustavärille
42 vihreälle taustavärille
43 keltaiselle (tai ruskealle) taustavärille
44 siniselle taustavärille
45 violetille taustavärille
46 turkoosille taustavärille
47 valkoiselle (tai harmaalle) taustavärille
Kaikki komennot eivät kuitenkaan toimi kaikilla kokoonpanoilla tai
näytönohjaimilla.
Muutama pääteohjelma ei tunnista oletuslopetuskoodia oikein. Jos koko
teksti värittyy tiedostolistauksen jälkeen, kokeile vaihtaa no- ja fi-
värikoodeja nollasta päätteen omiin vakio etu- ja taustavärien
numeerisiin koodeihin.
BUGIT
BSD järjestelmissä, -s optio tulostaa HP-UX -järjestelmien NFS-
liitettyjen tiedostojen koot puolet oikeasta arvosta. HP-UX
-järjestelmissä, BSD-järjestelmien NFS-liitettyjen tiedostojen koot
ovat puolet suuremmat kuin oikeat. Tämä on johtuu viasta HP-UX:ssa. Se
vaikuttaa myös HP-UX:n ls -ohjelmaan.
Jos olisi yksittäinen standardi Englannin kielelle, ei olisi
tarpeellista tukea optioiden useita kirjoitusmuotoja.