Provided by:
manpages-fi_0.2-2_all 
NIMI
zip, zipcloak, zipnote, zipsplit - arkistoi ja pakkaa tiedostoja
YLEISKATSAUS
zip [-AcdDeEfFghjklLmoqrSTuvVwXyz@$] [-b polku] [-n tarkentimet]
[-t kkppvv] [ ziptiedosto [ tiedosto1 tiedosto2 ...]] [-xi lista]
zipcloak [-dhL] [-b polku] ziptiedosto
zipnote [-hwL] [-b polku] ziptiedosto
zipsplit [-hiLpst] [-n koko] [-b polku] ziptiedosto
KUVAUS
zip on tiedostojen pakkausohjelma Unixille, VMS:lle, MSDOS:lle,
OS/2:lle, Windows NT:lle, Minixille, Atarille ja Macintosheille. Se on
vastaava kuin UNIX-komentojen yhdistelmä tar(1) sekä compress(1) ja on
yhteensopiva PKZIP:in kanssa (Phil Katzin ZIP MSDOS-järjestelmille).
Rinnakkaisohjelma (unzip(1L)) purkaa zip-arkistot. zip- ja unzip(1L)
-ohjelmat pystyvät käsittelemään arkistoa, joka on tehty PKZIP:illa, ja
PKZIP sekä PKUNZIP voivat käsitellä arkistoa, joka on tehty ohjelmalla
zip. zip Versio 2.1 on yhteensopiva PKZIP 2.04:n kanssa. Huomaa että
PKUNZIP 1.10 ei kykene purkamaan tiedostoja, jotka ovat pakattu
ohjelmilla PKZIP 2.04 tai zip 2.1. Sinun tulee käyttää ohjelmaa PKUNZIP
2.04g tai unzip 5.0p1 (tai myöhempiä versioita) purkaaksesi sen.
Lyhyen avustuksen ohjelmista zip ja unzip saat käynnistämällä kummankin
ohjelman ilman minkäänlaista parametriä.
Ohjelma on hyödyllinen, kun haluat pakata tiedostoja levitystä varten,
arkistoit tiedostoja tai säästät levytilaa tilapäisesti pakkaamalla
harvoin käytettyjä tiedostoja tai hakemistoja.
zip-ohjelma pakkaa yhden tai useamman tiedoston yhdeksi zip-arkistoksi,
mukaanlukien tietoja tiedostoista (nimi, polku, päiväys, milloin
viimeksi muutettu, suojaus ja tarkastustiedon, jolla tarkistetaan
tiedoston eheys). Kokonainen hakemisto voidaan pakata zip-arkistoksi
yhdellä komennolla. Pakkauksen suhteet välillä 2:1 ja 3:1 ovat yleisiä
tekstitiedostoille. zip-ohjelmalla on yksi pakkausmenetelmä
(deflation) ja se voi myös varastoida tiedostoja ilman pakkausta. zip
valitsee automaattisesti paremman näistä kahdesta jokaiselle
tiedostolle, jota arkistoidaan.
Annettaessa kohteeksi jo olemassa oleva zip-arkisto, zip korvaa
identtisesti nimetyt tiedostot zip-arkistoon tai lisää uudet tiedostot.
Esimerkiksi, jos foo.zip on olemassa ja sisältää tiedostot foo/file1 ja
foo/file2 sekä hakemisto foo sisältää tiedostot foo/file1 ja foo/file3,
silloin:
zip -r foo foo
korvaa tiedoston foo/file1 arkistossa foo.zip ja lisää tiedoston
foo/file3 arkistoon foo.zip. Tämän jälkeen foo.zip sisältää tiedostot
foo/file1, foo/file2 ja foo/file3, joista foo/file2 on säilynyt
muuttumattomana aikaisemmasta.
Jos tiedostolista on mainittu näin: -@, zip ottaa listan syötetyistä
tiedostoista standardisyötteestä. UNIXissa tätä vaihtoehtoa voidaan
käyttää tehokkaasti find(1) -komennon kanssa. Esimerkiksi
arkistoidaksesi kaikki C-lähdekoodit oletushakemistossa ja sen
alihakemistoissa, komenna:
find . -name "*.[ch]" -print | zip source -@
(huomaa, että lainausmerkit pitää olla suojana, jotta laajentumista ei
tapahdu). zip hyväksyy myös yksittäisen viivan ("-") zip-tiedoston
nimeksi, jolloin ohjelma kirjoittaa zip-tiedoston
standarditulosteeseen, joka voidaan putkittaa toiselle ohjelmalle.
Esimerkiksi
zip -r - . | dd of=/dev/nrst0 obs=16k
kirjoittaisi tulosteen suoraan nauhalle määrittäen samalla blokin koon
tarkoituksena varmuuskopioida kyseinen hakemisto.
zip hyväksyy myös viivan ("-") pakattavan tiedoston nimeksi, jonka
johdosta ohjelma lukee sen standardisyötteeltä, sallien zipin ottavan
syötteen muulta ohjelmalta. Esimerkiksi:
tar cf - . | zip backup -
pakkaisi tar-komennon tulosteen tarkoituksena varmuuskopioida kyseinen
hakemisto. Tämä yleisesti tuottaa paremman pakkauksen kuin aiempi
esimerkki käyttäen -r vaihtoehtoa, koska zip voi poistaa toistuvan
tiedon, jota on tiedostojen välillä. Varmuuskopio voidaan palauttaa
käyttämällä komentoa
unzip -p backup | tar xf -
Jos zip-tiedoston nimeä ei anneta ja stdout ei ole pääte, zip toimii
suodattimena, pakaten standardisyötteen standarditulosteeseen.
Esimerkiksi,
tar cf - . | zip | dd of=/dev/nrst0 obs=16k
on vastaava kuin
tar cf - . | zip - - | dd of=/dev/nrst0 obs=16k
zip-arkistot, jotka ovat luotu tällä tavalla, voidaan purkaa ohjelmalla
funzip joka on mukana unzip-paketissa, tai ohjelmalla gunzip , joka on
mukana gzip-paketissa. Esimerkiksi:
dd if=/dev/nrst0 ibs=16k | funzip | tar xvf -
Muutettaessa jo olemassa olevaa zip-arkistoa, zip tekee väliaikaisen
tiedoston uusilla sisällöillä ja korvaa vanhan, kun uuden version
luonti on suoritettu loppuun ilman virheilmoitusta.
Jos zip-tiedoston nimi ei sisällä päätettä, oletuspäätteeksi tulee
.zip. Jos tiedostonnimi on joku muu kuin .zip, olemassa oleva pääte
pysyy muuttumattomana.
OPTIOT
-A Itsestään purkautuvien tiedostojen säätö. Itsestään purkautuva
arkisto luodaan lisäämällä SFX-ohjelma jo olemassaolevaan
arkistoon. Optio -A kertoo zip:lle, että sen pitää säätää
arkiston osien osoitetietoja, jotka ovat varastoitu arkistoon,
ottaakseen huomioon tämän "lisätyn" osuuden.
-b polku
Käytä määriteltyä polkua zip-arkiston välivarastona.
Esimerkiksi:
zip -b /tmp stuff *
ohjaa väliaikaisen zip-arkiston hakemistoon /tmp, ja kirjoittaa
tiedoston stuff.zip oletushakemistoon vasta, kun arkisto on
valmis. Tämä vaihtoehto on hyödyksi vain, jos päivitetään
olemassa olevaa arkistoa, jonka tiedostojärjestelmällä ei ole
tarpeeksi tilaa säilyttämään uutta ja vanhaa arkistoa samaan
aikaan.
-c Lisää yhden rivin kommentin jokaiseen tiedostoon.
Tiedostotoiminnot (lisäys, päivitys) tehdään ensin, jonka
jälkeen käyttäjältä kysytään kommenttia jokaiselle tiedostolle
erikseen. Kirjoita kommentti ja paina enter, tai paina vain
enter, jos et halua lisätä kommenttia tiedostoon.
-d Poista (tuhoa) tiedostoja zip -arkistosta. Esimerkiksi:
zip -d foo foo/tom/junk foo/harry/\* \*.o
poistaa tiedoston foo/tom/junk, kaikki tiedostot, jotka alkavat:
foo/harry/ sekä kaikki tiedostot jotka päättyvät: .o (millä
polulla tahansa). Huomaa, että komentotulkin tekemä
tiedostonimien laajentaminen on estetty kenoviivoilla, jonka
johdosta zip näkee tähden ja zip käsittelee zip-arkiston
sisältöä oletushakemiston sisällön sijaan.
MSDOS:ssa -d on merkkikokoherkkä, kun yritetään löytää nimiä
zip-arkistosta. Tämä vaatii, että tiedostonnimet nimetään
isoilla kirjaimilla, jos ne olivat pakattu PKZIP:llä MSDOS-
järjestelmässä.
-D Älä tee hakemistoja zip-arkistoon. Hakemistot luodaan
oletuksena, jotta niiden attribuutit voidaan tallentaa zip-
arkistoon. Ympäristömuuttujaa ZIPOPT voidaan käyttää
oletusarvojen muuttamisessa. Esimerkiksi Unixissa ohjelmalla
sh:
ZIPOPT="-D"; export ZIPOPT
(Muuttujan ZIPOPT kautta voidaan välittää kaikki muut optiot
paitsi -i ja -x ja se voi sisältää useita optioita.) Optio -D on
lyhyt vaihtoehto optiolle -x "*/" mutta jälkimmäistä ei voida
välittää ympäristömuuttujassa ZIPOPT.
-e Salaa zip-arkiston käyttäen salasanaa, joka syötetään
näppäimistöltä ilmestyvälle kehotteelle (sitä ei tulosteta
näytölle; jos virhetuloste ei ole tty, zip lopettaa virheen
kanssa). Salasanaa kysytään uudelleen, jotta virhelyöntien
mahdollisuus poistuisi.
-f Korvaa (virkistää) olemassa olevan tiedoston zip-arkistossa
vain, jos sitä on muutettu myöhemmin kuin versiota, joka on jo
zip-arkistossa. Toisin kuin päivitysoptio (-u) tämä ei lisää
tiedostoja, jotka eivät ole jo zip-arkistossa. Esimerkiksi:
zip -f foo
Tämä komento pitäisi suorittaa samasta hakemistosta, josta
alkuperäinen zip komento oli suoritettu, koska varastoidut polut
zip-arkistoissa ovat aina suhteellisia.
Huomaa, että aikavyöhykkeen ympäristömuutuja TZ pitäisi olla
asetettu paikalliseen aikavyöhykkeeseen, jotta -f , -u ja -o
optiot voisivat toimia oikein.
Tämän syyt ovat hiuksenhienoja, mutta johtuvat Unixin tavasta
tallettaa aika (aina GMT) ja useimpien muiden
käyttöjärjestelmien tavasta (aina paikallinen aika) ja näiden
kahden vertailun tarpeesta. Tyypillinen TZ-arvo on
‘‘MET-1METDST’’ (Keski-Euroopan aika kesäaikakorjauksella).
-F Korjaa zip-arkisto. Tätä optiota voidaan käyttää, jos jotkut
osat puuttuvat arkistosta.
Jos optio tuplataan, kuten -FF, sellaisiin pakkauskokoihin ei
luoteta, jotka on annettu vahingoittuneen arkiston sisällä vaan
zip skannaa erityistunnuksia tunnistaakseen arkiston jäsenien
rajoja. Yksittäinen -F on luotettavampi, jos arkisto on vain
vähäisesti vahingoittunut. Esimerkiksi jos arkisto on vain
katkaistu, kokeile tätä optiota ensin.
Kumpikin optio elvyttää arkistot, jotka ovat virheellisesti
siirretty ascii-moodilla binäärin sijaan. Korjauksen jälkeen -t
optio ohjelmassa unzip voi näyttää joidenkin tiedostojen
sisältävän vahingoittuneen CRC:n. Tämänlaisia tiedostoja ei
voida palauttaa; voit poistaa ne arkistosta käyttämällä -d-
optiota zip-ohjelman kanssa.
-g Kasvattaa (liittää) zip-arkistoon, uuden arkiston luomisen
sijaan. Jos toiminto epäonnistuu, zip yrittää palauttaa arkiston
sen alkuperäiseen muotoon. Jos palautus epäonnistuu, arkisto voi
vioittua.
-h Näytä zip ohjelman ohjeteksti (tämä toiminto saadaan myös
ajamalla ohjelma zip ilman mitään optioita).
-i tiedostot
Liittää vain mainitut tiedostot, kuten:
zip -r foo . -i \*.c
joka lisää vain tiedostot, jotka päättyvät .c-päätteeseen
oletushakemistossa ja alihakemistoissa (huomautus PKZIP:n
käyttäjille: vastaava komento on
pkzip -rP foo *.c
PKZIP ei salli rekursiota muissa hakemistoissa kuin siinä, jossa
olet.) Kenoviiva välttää komentotulkin tiedostonimien
laajennoksen, jonka johdosta zip hakee tiedostoja myös
alihakemistoista.
-j Varastoi vain tiedoston nimen (hylkää polun), eikä tallenna
hakemistojen nimiä. Oletuksena zip varastoi koko polun
(suhteessa oletushakemistoon).
-J Poistaa lisätyn osan (esimerkiksi SFX-ohjelman) arkistosta.
-k Yrittää muuntaa nimet ja polut MSDOS:n tapaan, varastoi vain
MSDOS:n attribuutit (vain käyttäjän kirjoitusoikeus UNIX:sta),
ja merkitsee merkinnän MSDOS:n alla tehdyksi (vaikka se ei
olisikaan). Tämä parantaa PKUNZIP-yhteensopivuutta, joka ei
MSDOS:ssa voi käsitellä tiettyjä nimiä, kuten kahdella pisteellä
varustetut.
-l Käännä Unixin rivinvaihtomerkki LF MSDOS:n käyttämiin merkkeihin
CR LF. Tätä optiota ei pitäisi käyttää binääritiedostoissa.
Tätä optiota voidaan käyttää Unixissa, jos zip-tiedosto on
tarkoitettu PKUNZIP:lle MSDOS:ssa. Jos syötetyt tiedostot
sisältävät jo merkit CR LF, tämä optio lisää ylimääräisen CR-
merkin. Tämä varmistaa, että unzip -a Unixissa saa takaisin
tarkan kopion alkuperäisesta tiedostosta, kumotakseen zip -l
-komennon vaikutuksen.
-ll Kääntää MSDOS:n rivinvaihtomerkit CR LF Unixin LF-merkiksi.
Tätä optiota ei pitäisi käyttää binääritiedostoihin. Tätä
optiota voidaan käyttää MSDOS:ssa, jos zip-tiedosto on
tarkoitettu purettavaksi Unixissa.
-L Näyttää ohjelman zip lisenssin.
-m Siirtää mainitut tiedostot zip-arkistoon. Oikeastaan tämä
tuhoaa kohdehakemistot/tiedostot, kun se on tehnyt mainitun zip-
arkiston. Jos hakemistosta tulee tyhjä tiedostojen poistamisen
jälkeen, hakemisto poistetaan myös. Mitään ei tuhota ennen kuin
zip-arkisto on luotu onnistuneesti. Tämä on hyödyllinen
säästettäessä levytilaa, mutta mahdollisesti vaarallinen, joten
tätä suositellaan käytettäväksi yhdessä option -T kanssa, joka
testaa arkiston ennen kuin tiedostoja poistetaan.
-n tarkentimet
Ei yritä pakata tiedostoja, joissa on syötetty tarkennin. Nämä
tiedostot vain varastoidaan (0% pakattu) annettuun zip-
tiedostoon. Tarkoitus on, ettei zip tuhlaa aikaa yrittäessään
pakata niitä. Tarkentimet erotellaan toisistaan joko
kaksoispisteellä tai puolipisteellä. Esimerkiksi:
zip -rn .Z:.zip:.tiff:.gif:.snd foo foo
kopioi kaiken hakemistosta foo tiedostoon foo.zip, mutta vain
varastoi tiedostot, jotka päättyvät tarkentimin .Z, .zip, .tiff,
.gif tai .snd ilman pakkaamista (kuva- ja äänitiedostoilla on
usein omat erikoistuneet pakkausmenetelmät). Oletuksena zip ei
pakkaa tiedostoja joiden pääte on listassa
.Z:.zip:.zoo:.arc:.lzh:.arj. Nämä tiedostot varastoidaan
suoraan annettuun arkistoon. Ympäristömuuttujaa ZIPOPT voidaan
käyttää vaihdettaessa oletusoptioita. Esimerkiksi Unixin alla
sh:lla
setenv ZIPOPT "-n .gif:.zip"
Yrittääksesi pakkausta kaikkien tiedostojen kohdalla, käytä:
zip -n : foo
Myös suurin mahdollinen pakkausoptio -9 yrittää pakkausta
jokaiselle tiedostolle huolimatta tiedostojen päätteistä.
-o asettaa "last modified" -ajan zip arkistossa viimeisimpään
(vanhimpaan) "last modified" -aikaan, jonka se löytää zip
arkiston merkinnöistä. Tätä voidaan käyttää ilman muita
toimintoja, jos halutaan.
zip -o foo
muuttaa arkiston foo.zip viimeksi muokatun ajan uusimpaan
tiedoston aikaleimaan arkistossa foo.zip.
-q Mykkä-moodi; eliminoi informatiiviset ilmoitukset ja
komentokehoitteet. (Hyödyllinen esimerkiksi komentojonoissa ja
tausta-ajoissa).
-r Käsittelee hakemistorakenteen rekursiivisesti; esimerkiksi:
zip -r foo foo
Tässä tapauksessa kaikki tiedostot ja alihakemistot foo-
hakemistossa tallennetaan zip-arkistoon, joka nimetään foo.zip,
sisältäen tiedostot, joiden nimi alkaa merkillä ".", koska
rekursio ei käytä komentotulkin tiedostonimien laajentamista.
Jos haluat liittää vain tietyt tiedostot hakemistossa foo ja
sen alihakemistoissa, käytä -i-optiota määritelläksesi
liitettävien tiedostojen kuvion. Sinun ei pitäisi käyttää
optiota -r nimen ".*" kanssa, koska siihen sisältyy "..", joka
yrittäisi pakata ylempää hakemistoa (jota ei luultavasti
haluta).
-S Pakkaa järjestelmätiedostot ja piilotiedostot. Tämä optio on
käytössä vain joissain järjestelmissä; sitä ei huomioida
Unixissa.
-t kkppvv
Ei käsittele tiedostoja, joita on muutettu mainittua päiväystä
aikaisemmin. kk on kuukausi (0-12), pp on kuukauden päivä
(1-31), ja vv ovat vuoden kaksi viimeistä lukua. Esimerkiksi:
zip -rt 120791 infamy foo
lisää tiedostot hakemistossa foo ja sen alihakemistoissa zip-
arkistoon infamy.zip, jos niitä on muutettu 7. joulukuuta 1991
tai myöhemmin.
-T Testaa uuden tiedoston eheyttä. Jos testaus epäonnistuu, vanha
zip-tiedosto pysyy muuttumattomana eikä (jos mukana on -m-optio)
mitään syötettyjä tiedostoja poisteta.
-u Korvaa (päivittää) olemassa olevan tiedoston zip-arkistossa
vain, jos sitä on muutettu myöhemmin kuin versiota, joka jo on
zip-arkistossa. Esimerkiksi:
zip -u stuff *
lisää mitkä tahansa uudet tiedostot oletushakemistossa ja
päivittää mitkä tahansa tiedostot, jotka ovat muuttuneet sen
jälkeen, kun zip-arkistoa stuff.zip on viimeksi muutettu
(huomaa, että zip ei yritä pakata tiedostoa stuff.zip itseensä,
kun teet tämän).
Huomaa, että optio -u käyttäytyy ilman argumentteja kuin -f
(virkistys) optio.
-v Puhelias-moodi tai diagnostinen version tietojen tulostus.
Normaalisti toimintojen yhteydessä tämä optio mahdollistaa
etenemismittarin näytön pakkauksen aikana ja tulostaa enemmän
diagnostiikkaa zip-tiedoston omituisuuksista.
Kun -v on ainoa komennon argumentti, ja vakiosyötettä ei ole
ohjattu tiedostoon, diagnostiikkaruutu näytetään. Ohjetekstin
lisäksi, jossa on ohjelman nimi, versio ja julkaisupäivä, tämä
tulostaa Info-ZIP:n Internet-osoitteen ja levityspaikkoja. Sen
jälkeen näytetään tietoa kohdeympäristöstä (kääntäjän tyyppi ja
versio, käyttöjärjestelmän versio, kääntämispäivämäärä ja
mahdolliset optiot, joita käytetään luodessa
itsestäänpurkautuvaa zip-arkistoa).
-V Tallentaa VMS:n tiedostoattribuutit. Tämä optio on saatavilla
vain VMS:ssä; zip-arkistot, jotka ovat luotu tällä optiolla,
ovat yleisesti ottaen käyttökelvottomia muissa järjestelmissä.
-w Liittää tiedoston versionumeron nimeen, liittäen moninkertaiset
tiedostoversiot. (Vain VMS; oletus: käytä uusinta versiota
mainittuun tiedostoon).
-x tiedostot
Jättää käsittelemättä mainitut tiedostot, kuten:
zip -r foo foo -x \*.o
joka pakkaa hakemiston foo sisällön tiedostoon foo.zip, mutta ei
tiedostoja, joiden pääte on .o. Kenoviiva välttää komentotulkin
tiedostonnimien laajennoksen, joten nimien etsinnän suorittaa
zip kaikilla hakemistotasoilla.
-X Ei tallenna ylimääräisiä tiedoston attribuutteja (laajennettuja
attribuutteja OS/2:ssa, uid/gid ja tiedostojen aikoja Unixissa).
-y Varastoi symboliset linkit sellaisenaan arkistoon linkkien
osoittamien tiedostojen pakkaamisen ja varastoimisen sijaan
(Vain UNIX).
-z Pyydä monirivistä kommenttia koko zip-arkistolle. Kommentti
päättyy riviin, joka sisältää vain pisteen, tai EOF (end of
file) -merkin (^D Unixissa, ^Z MSDOS:ssa, OS/2:ssa ja
VAX/VMS:ssa). Kommentti voidaan ottaa tiedostosta:
zip -z foo < foowhat
-# Säätelee pakkaamisen vauhtia käyttäen tiettyä numeroa #, missä
-0 merkitsee vain varastointia (ei pakkausta), -1 merkitsee
nopeinta pakkausmenetelmää (vähemmän pakkausta) ja -9 merkitsee
hitainta pakkausmenetelmää (optimaalinen pakkaus, pakkaa kaikki
tiedostopäätteestä välittämättä). Oletuspakkauksen taso on -6.
-@ Ottaa listan pakattavista tiedostoista standardisyötteestä.
Tiedostonnimet, jotka sisältävät välilyöntejä pitää eristää
käyttäen yksittäisiä lainausmerkkeja, kuten ’tiedoston nimi’.
-$ Tallenna sen aseman nimiö, jolla ensimmäinen pakattava tiedosto
on. Jos haluat lisätä vain nimiön tai pakottaa tietyn aseman,
käytä aseman nimeä ensimmäisessä tiedostonnimessä, kuten:
zip -$ foo a: c:bar
Tämä optio on vain joissain järjestelmissä (MSDOS ja OS/2); sitä
ei huomioida Unixissa.
ESIMERKKEJÄ
Yksinkertaisin esimerkki:
zip stuff *
luo arkiston stuff.zip (olettaen, että sitä ei vielä ole olemassa) ja
laittaa kaikki tiedostot oletushakemistossa siihen, pakattuun muotoon
(tarkennin .zip lisätään automaattisesti, jollei annetun arkiston nimi
sisällä jo pistettä; tämä sallii muiden tarkentimien täsmällisen
määrittelyn).
Tiedostoja, jotka alkavat merkillä ".", ei lisätä, johtuen
komentotulkin tavasta laajentaa tiedostonnimet. Jos haluat lisätä myös
pistealkuiset tiedostot, komenna:
zip stuff .* *
Tämäkään ei arkistoi alihakemistoja oletushakemistosta.
Pakataksesi koko hakemistopuun, anna komento:
zip -r foo foo
Tämä luo arkiston foo.zip, sisältäen kaikki tiedostot ja alihakemistot
hakemistossa foo.
Haluat ehkä tehdä zip-arkiston, joka sisältää tiedostot hakemistossa
foo ilman, että talletat myös hakemiston nimeä, foo. Voit käyttää -j-
optiota jättääksesi polut pois, kuten:
zip -j foo foo/*
Jos levytilasi on loppumassa, et ehkä pysty säilyttämään alkuperäistä
hakemistoa samaan aikaan pakatun zip-arkiston kanssa. Tässä
tapauksessa voit luoda arkiston vaiheittain, käyttäen -m-optiota. Jos
foo sisältää alihakemistot tom, dick ja harry, voit komentaa:
zip -rm foo foo/tom
zip -rm foo foo/dick
zip -rm foo foo/harry
missä ensimmäinen komento luo tiedoston foo.zip ja seuraavat kaksi
lisäävät siihen alihakemistoja. zip-komennon lopussa viimeksi luodun
arkiston tiedostot tuhotaan, jolloin saadaan tilaa seuraavalle zip-
komennon toiminnolle.
KUVIOON SOVITTAMINEN
Tämä osio on vain UNIXille.
UNIXin komentotulkit (sh(1) ja csh(1)) laajentavat tiedostonimet
säännöllisten lausekkeiden avulla, joissa erikoismerkit ovat:
? mikä tahansa yksittäinen merkki.
* mitkä tahansa merkit (myös ei mitään).
[] mikä tahansa merkki hakasulkeiden sisällä määritellyllä alueella
(esimerkki: [a-f], [0-9]).
Kun nämä merkit kohdataan (ilman että suojana on kenoviivaa tai
lainausmerkkejä), komentotulkki etsii oletushakemistosta tiedostoja,
jotka sopivat kuvioon ja korvaa argumentin löydettyjen tiedostojen
listalla.
zip voi tehdä saman nimien etsinnän zip-arkistossa tai jos kyseessä on
-x (exclude) tai -i (include) -optiot, hakemistosta jolta toimitaan,
kun käytetään kenoviivoja tai lainausmerkkeja, jolloin komentotulkki ei
pääse tekemään laajennusta. Yleensä zip ensin etsii tiedostolistassa
olevaa nimeä tiedostojärjestelmästä. Jos se ei löydä tiedostoa, se
etsii nimeä zip-arkistosta, jota muokataan (jos se on olemassa),
käyttäen soveltaen tiedostonimien laajentamista. Jokainen löytynyt
tiedosto lisätään toimenpidelistaan, paitsi jos tämä nimi sopii nimeen,
joka on annettu option -x yhteydessä, tai ei sovi mihinkään nimeen,
joka on annettu -i optiolla.
Tiedostonimien laajentamisessa käsitellään myös polku ja sen takia
kuviot, kuten \*.o vastaavat nimiä, jotka päättyvät ".o", huolimatta
hakemistopolusta. Huomaa, että kenoviivan pitää edeltää jokaista
erikoismerkkiä (esim. ?*[]), tai koko argumentti pitää suojata
lainausmerkein ("").
Yleisesti ottaen käytä kenoviivaa saadaksesi zip-ohjelman tekemään
tiedostonimilaajennuksen -f (virkistys) -option ja -d (poisto) -option
kanssa, myöskin joskus -x (eristä) -option kanssa käytettäessä
asiaankuuluvaa toimintoa (lisää, -u, -f, tai -d).
BUGIT
zip 2.1 ei ole yhteensopiva PKUNZIP 1.10:n kanssa. Käytä ohjelmaa zip
1.1 tuottaaksesi zip-tiedoston, joka voidaan purkaa PKUNZIP 1.10:lla.
zip-tiedostoja, jotka ovat luotu ohjelmalla zip 2.1, ei saa päivittää
ohjelmalla zip 1.1 tai PKZIP 1.10, jos ne sisältävät salattuja
tiedostoja tai jos ne ovat tuotettu putkessa tai ovat
sarjasaantilaitteessa. Vanhat versiot ohjelmasta zip tai PKZIP
loisivat arkiston, jolla on virheellinen muoto. Vanhat versiot voivat
listata zip-tiedoston sisällön, mutta eivät voi purkaa niitä (uuden
pakkausalgoritmin takia). Jos et käytä salausta ja käytät tavallisia
levytiedostoja, sinun ei tarvitse huolehtia tästä ongelmasta.
VMS:ssä kaikkia omituisia tiedostomuotoja ei käsitellä oikein.
Ainoastaan stream-LF formaatin zip-tiedostojen pitäisi toimia zip:n
kanssa. Toiset voidaan muuntaa Rahul Dhesin BILF-ohjelmalla. Tämä
versio ohjelmasta zip käsittelee joitakin muunnoksia sisäisesti.
Käytettäessä Kermit-ohjelmaa siirtämään zip-tiedostoja VAX:ista
MSDOS:in, kirjoita "set file type block" VAX:issa. Siirrettäessä
MSDOS:sta VAX:iin, kirjoita "set file type fixed" VAX:ssa. Molemmissa
tapauksissa, kirjoita "set file type binary" MSDOS:ssa.
VMS:ssa zip kaatuu tiedostomääritelmään, joka käyttää DECnet syntaksia
foo::*.*.
OS/2:ssa zip ei löydä joitain nimiä, kuten niitä, jotka sisältävät
huutomerkin tai risuaidan. Tämä on OS/2:n bugi: 32-bittinen
DosFindFirst/Next ei löydä kyseisiä nimiä. Toisetkin ohjelmat, kuten
GNU tar, kärsivät samasta vaivasta.
OS/2:ssa laajennettujen attribuuttien koko DIR-komennolla näytettynä
(yhteensopivuuden takia) on sama, jonka 16-bittinen versio funktiosta
DosQueryPatchInfo() palauttaa. Muutoin OS/2 1.3 ja 2.0 ilmoittaisivat
erilaiset EA-koot. Toisaalta 32-bittinen DosQueryPathInfo() palauttaa
hieman erilaisen rakenteen, jossa on ylimääräistä täytebittejä ja
pointtereita (se on linkitetty lista), jotta kaikki kentät olisivat
nelitavuisten sanojen rajoilla, yhteensopivuussyistä tuleviin OS/2:n
RISC-versioihin. zip käyttää 32-bittistä muotoa ja eroaa siten DIR-
komennon käsityksestä. zip varastoi 32-bittisen muodon, jopa
16-bittisellä MS-C:llä käännetty versio ajettuna OS/2 1.3:ssa, joten
myös silloin näytetään 32-bittisen muodon koko.
Amigalla -A-optio ei tällä hetkellä toimi.
TEKIJÄT
Copyright (C) 1990-1996 Mark Adler, Richard B. Wales, Jean-loup Gailly,
Onno van der Linden, Kai Uwe Rommel, Igor Mandrichenko, John Bush and
Paul Kienitz. Permission is granted to any individual or institution
to use, copy, or redistribute this software so long as all of the
original files are included, that it is not sold for profit, and that
this copyright notice is retained.
LIKE ANYTHING ELSE THAT’S FREE, ZIP AND ITS ASSOCIATED UTILITIES ARE
PROVIDED AS IS AND COME WITH NO WARRANTY OF ANY KIND, EITHER EXPRESSED
OR IMPLIED. IN NO EVENT WILL THE COPYRIGHT HOLDERS BE LIABLE FOR ANY
DAMAGES RESULTING FROM THE USE OF THIS SOFTWARE.
Please send bug reports and comments by email to:
zip-bugs@wkuvx1.wku.edu. For bug reports, please include the version
of zip (see zip-h ), the make options used to compile it see zip-v ),
the machine and operating system in use, and as much additional
information as possible.
ACKNOWLEDGEMENTS
Thanks to R. P. Byrne for his Shrink.Pas program, which inspired this
project, and from which the shrink algorithm was stolen; to Phil Katz
for placing in the public domain the zip file format, compression
format, and .ZIP filename extension, and for accepting minor changes to
the file format; to Steve Burg for clarifications on the deflate
format; to Haruhiko Okumura and Leonid Broukhis for providing some
useful ideas for the compression algorithm; to Keith Petersen, Rich
Wales, Hunter Goatley and Mark Adler for providing a mailing list and
ftp site for the INFO-ZIP group to use; and most importantly, to the
INFO-ZIP group itself (listed in the file infozip.who) without whose
tireless testing and bug-fixing efforts a portable zip would not have
been possible. Finally we should thank (blame) the first INFO-ZIP
moderator, David Kirschbaum, for getting us into this mess in the first
place. The manual page was rewritten for UNIX by R. P. C. Rodgers.
KATSO MYÖS
compress(1) shar(1L) tar(1) unzip(1L) gzip(1L)